Jääkiekkomaalivahti Meeri Räisänen on pelannut viime vuosina miesten kanssa II-divisioonassa. Räisänen on myös erittäin suosittu sosiaalisessa mediassa.

Räisänen ei epäröi puhua myös vaikeista aiheista. Hän kertoi nyt muutaman anekdootin kautta tajunneensa jotain elämästään.

– Tajusin tänään yhden asian menneisyydestäni. Vastaus tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta salilta kotiin ajaessa. Olin sen tiedostanut aina, mutten koskaan ymmärtänyt miksi.

– Eletään vuotta 2007, ja olen lukiossa. Olen syntynyt joulukuun alussa, ja pari mun luokkakaveria viikkojen ympärillä siitä. Kuulin, että he olivat suunnitelleet juhlia yhteissynttärit täysi-ikäistymisen kunniaksi. Eikä siinä mitään. Olin toki kutsuttu myös. Kutsun saadessani ihmettelin suuresti, mikseivät juhlat voineet olla marraskuussa kuin heidän omat synttärinsä ovat. Päivä osui tasan samalle päivälle kuin täytin itse 18. Miksei voitu pitää kolmestaa juhlia? Sitten vielä kutsua omana 18v päivänäni minut juhlimaan toisia, vaikkei päivä ollut edes heidän. Ihmettelin ja kysyin, mutta annoin olla, hämmästeli Räisänen.

Räisänen kertoi kasvaneensa kahden veljen kanssa ja oppineensa puhumaan ja käyttäytymään kuten pojat.

– Urheilussa annetaan kaikki ja jos kahnausta on, se sanotaan, kätellään ja mennään eteenpäin. En ymmärtänyt selän takana puhumista tai jauhamista. Sanoin suoraan ja mulle sanottiin suoraan. En ymmärtänyt porukasta jättämistä. Enkä ymmärrä sitä vieläkään. Olen oppinut vetämään nollatoleranssin minkäänlaiselle toksisuudelle tai selän takana puhumiselle. Jos on asiaa, sano se, lyödään kättä päälle ja opitaan. Asia jää siihen.

– Multa kysytään monesti, minkälaista on pelata miesten kanssa. Vastaus on aina, että helppoa. Tunnen oloni koitoisammaksi kuin muualla. Voin olla ja hengittää, olla oma itseni pelkäämättä että joku alkaa jauhaa selän takana tai jättää ulkopuolelle. Tiedän, ettei pidä yleistää, ja mulla onkin aivan ihania naispuoleisia ystäviä elämässäni, mutta ne on tarkoin harkiten valittu ja päästetty lähelle.

Päivitys tästä.

LUE MYÖS: Mestarivalmentaja tuntee syyllisyyttä kollegan potkuista – ”Paska fiilis” (Siniviiva.fi)