Akaa-Volley metsästää kolmen himmeämmän mitalin jälkeen ensimmäistä miesten Mestaruusliigan voittoa. Joukkue on vahvistunut todella kovilla kotimaisilla yleispelaajilla, kun Niklas Seppänen ja Sakari Mäkinen palasivat täksi kaudeksi Suomeen ja valitsivat seurakseen Akaa-Volleyn.

Seppänen oli ennen kauden alkua paikalla kauden avaustilaisuudessa ja oli siellä myös SporttiUutiset-sivuston jututettavana.

Millä mielin takaisin Suomeen?

– Oikein hyvillä mielin. Se oli semmoinen muutos, joka on ollut jo pidempään suunnitelmissa ja tiesin, että se on tulossa. Nyt ollaan Akaassa ja olen ollut erittäin tyytyväinen tähän asti. Hommat toimivat hyvin ja hyvä joukkue on jalkeilla. Ei mitään valitettavaa tähän asti.

Mikä veti juuri Akaaseen?

– Siinä on muitakin kuin lentopalloilullisia syitä, mutta jos keskitytään lentopalloon, niin totta kai olen kuullut Akaasta pelkkää hyvää, miten siellä hommat hoidetaan ja millainen organisaatio on taustalla. Se on tehnyt tasaista nousua kärkeä kohti ja viimeisinä vuosina pari kertaa ollut finaaleissa. Mestaruutta on kolkuteltu. Hyvä organisaatio ja menestystavoitteet vetivät. Vaikka en ole nähnyt häntä valmentajana, niin Olliin (Kunnari) oli luotto. Peliajoilta oli luottoa, että Olli on pätevä kaveri niissä hommissa. Siinäpä ne syyt.

Mitä sanot siitä, että olette monien mielestä suurin suosikki?

– Eipä sillä ole meille merkitystä. Ihmiset saavat puhua, mitä haluavat. Kiva jos näin on. En olen nähnyt useimpia joukkueista, mutta luotan joukkueeseemme sen verran, että eihän meillä voi olla mitään muuta tavoitetta kuin se mestaruus. Sillä, kuka on suosikki kenenkin papereissa, ei ole niin väliä. Mestaruus on meillä ainoa tavoite, se on ihan selkeä juttu.

Kunnarin valmennukseen

Olli Kunnari aloittaa Akaan peräsimessä neljännen kautensa. Kunnari on Seppäselle tuttu mies pelikaverina maajoukkueesta.

Millaisen kuvan olet saanut Ollista valmentajana?

– Hyvin semmoisen mitä odotin. Rauhallinenhan hän on ja fiksu. Mitään hölmöä ei lähdetä tekemään ja kaikelle on perustelut. Eikä turhaan räyhätäkään. On hyvä meininki ja välillä treeneissä saa olla hauskaakin. Ei mitään yllätyksiä, ja on ollut ihan sitä, mitä odotinkin.

Ja tietää jotain lentopallostakin?

– Kyllä siellä on sen verran kokemusta, että tietää, mistä puhuu.

Seppänen-Mäkinen on Mestaruusliigan mittapuulla todella kova yleispelaajakaksikko. Kun sen täydentää vielä Sebastian Pozo Hernandez, voi olla vähintään varmahko siitä, että jos loukkaantumisia ei tapahdu, on Akaalla tämä osa-alue aina kunnossa.

Miten luonnehdit sinua ja ”Sakkea”?

– Kokenut kaksikko ainakin. Näkisin molemmat hyvin monipuolisina yleispelaajina. Pystymme molemmat tekemään kaikkea. Katsotaan, miten roolit tulevat menemään ja pelien välillä varmasti vaihtelemaan, että millainen hyökkäys- ja vastaanottovastuu tulee molemmille. Tasainen ja monipuolinen kaksikko, ja pystymme tekemään monipuolisia juttuja. Haluan nostaa vielä Pozonkin, kun yleispelaajista puhutaan. Hän on ollut hyvässä kunnossa ja fyysisesti vahva etenkin hyökkäyspuolella. Tosi hyvännäköistä on ollut.

Millaista roolia havittelet?

– Ei ole mitään väliä. Roolit vaihtelevat joukkueissa, mutta olen itse tottunut siihen, että se vastaanotto on itselläni sellainen vahvuus, joka on tärkeä osa omaa roolia. On ollut sellaisiakin joukkueita, joissa hyökkäysvastuu on ollut isompi. Pelien välillä se tulee vaihtelemaan, että mikä se tulee olemaan. Itselleni sillä ei ole mitään väliä. Tehdään se, mikä on joukkueelle parhaaksi ja tehdään se niin hyvin kuin pystytään.

Pitkä reissu takana

Seppänen on pelannut kahta kautta lukuun ottamatta viimeisen vuosikymmenen ulkomailla. Asemapaikkoina ovat olleet Ranska, Valko-Venäjä, Saksa ja Tshekki.

Mitä reissuilta jäi käteen?

– Sieltä jäi vaikka mitä. Isoimmat asiat eivät ole lentopallollisia oppeja, vaan se, miten käsitellään erilaisia tilanteita. Vastaan on tullut monenlaisia haasteita ja vähän vaikeampia pelikavereita ja tilanteita ja isompia odotuksia sitten taas seuran puolelta. Mielenhallintaa ja sitä, että osaa suhtautua erilaisiin tilanteisiin järkevästi eikä ylireagoi.

Mikä oli mieluisin paikka?

– Monessakin hyvässä paikassa olen saanut olla. Ehkä viimeiset vuodet Kladnossa ovat olleet itselle kaiken kaikkiaan parhaat. Siellä oli semmoisia kavereita, jotka olivat samat kolme vuotta kuin minäkin. Sain luotua ihmisiin hyvät suhteet ja löytyi hyviä ystäviä, joiden kanssa on vieläkin yhteydessä. Olin siellä kolme vuotta ja viimeisenä vuotena, jonka olin, saimme pronssia, joka oli todella hyvä suoritus meiltä. Kun siihen tuli sellainen palkinto päälle, niin sai sen niiden ihmisten kanssa, niin siitä jäi lämpöisimmät muistot.

Haastattelu: Panu Markkanen