Stora Tuna OK suunnisti Venlojen viestin voittoon Kauhavalla joukkueella Rebecka Heindrup, Marie Olaussen, Magdalena Olsson ja Tove Alexandersson. Stora Tunan voitto irtosi lopulta yli neljän minuutin erolla Kalevan Rastiin.

– Olin hieman hermostunut lähtiessäni toisena maastoon. Yritin juosta kovaa siellä missä se oli mahdollista, ja sitten ottaa huolella siellä missä oli vaikeampaa. Koskaan ei voi olla varma voitosta, mutta todellakin helpotti tietäessäni Toven olevan ankkuri, kertoi Stora Tunan kolmannen osuuden Magdalena Olsson Suunnistusliiton tiedotteen mukaan.

– Tiesin, että minun pitää tehdä hyvä suoritus. Yritin juosta mahdollisimman kovaa ja tehdä huolella oma suoritukseni. Lopussa oli todella teknisiä rasteja, eikä niissä voinut ottaa liian rennosti. Olin valmistautunut tähän kisaan hyvin, ja pidän myös tämäntyyppisistä maastoista, kertoi mestariankkuri Tove Alexandersson.

Kalevan Rasti onnistui parantamaan viime vuoden sijoitusta yhdellä, ja joukkue Cecile Calandry, Ida Haapala, Marika Teini ja Miia Niittynen iloisi kakkostilasta. Kalevan Rasti onnistui parantamaan viime vuoden sijoitusta yhdellä.

– Se oli todella hienoa suunnistaa avauksessa, ja len iloinen suoritukseeni. Tunsin hieman paineita, mutta se meni onneksi hyvin, kertoi Cecile Calandry.

Toiselta osuudelta kärjessä vaihtanut Kalevan Rastin Ida Haapala onnistui yli odotusten.

– Toivoin etukäteen, että pystyisin tulemaan kärkiporukassa vaihtoon, mutta en odottanut, että olisin päässyt karkuun. Suunnistus sujui hyvin, ja homma oli koko ajan hallussa sekä suunnitelmat kunnossa eteenpäin, kuvaili Ida Haapala.

– Lähtöpaikka kärjessä oli ihanteellinen. Harmittaa toki, ettei sitä paikkaa pystynyt pitämään. Fyysisesti minulla oli hieman huono päivä. Parhaani tein, mutta enempään en pystynyt, kertoi Marika Teini.

– Minusta tuntui, että alku meni hyvin. Ennen pitkää väliä näin kärjessä lähteneen IFK Göteborgin Ingridin, ja sitten pitkän välin lopussa Tove tuli aika kovaa takaa ohi. Lopussa tein yhden ison virheen, ja luulin jo muiden päässeen ohi, mutta onneksi muutkin olivat tehneet siinä virhettä, kertasin Kalevan Rastin ankkuri Miia Niittynen kisan ratkaisuvaiheita.

Lahden Suunnistajat-37 täytti joukkueen asettaman tavoitteen kolmen parhaan joukosta joukkueella Karoliina Ukskoski, Sanna Kauppila, Minna Kauppi ja Elisa Mattila.

– Olen kotoisin Perhosta, ja vähän kaikki lähelläkään näitä seutuja mielletään minulle kotimaastotyypiksi. Isoja yllätyksiä maastotyyppi ei siis tarjonnut ja suopursutkin olivat tutunlaisia. Vauhdikkaaseen juoksuun olin varautunut, ja ratavetojen kautta olin valmistellut kisaan. Olisin silti toivonut fyysisesti parempaa päivää tänään, mutta se oli silti riittävän hyvä avaus, kertoi Karoliina Ukskoski.

– Jännitti alkuun, ja minulla oli vähän sellainen hämillinen fiilis, kun siellä tuli kaikenlaisia maastotyyppejä vastaan. Alku lähti hyvin, ja sitten tuli kyllä virhettä. Sain sitten tilannetta rauhoitettua, ja loppu tuli paremmin, kertoi toisen osuuden Sanna Kauppila.

– Nämä ovat minullekin melkein kotimaastot, kun olen aiemminkin menestynyt Venlojen viestissä Pohjanmaalla. Meillä kovaan joukkueeseen on tunkua, ja tiesin meidän olevan valmiit menestymään. Luotin ankkurina Elisaan täysin, kertoi kolmannen osuuden Minna Kauppi.

Joukkueen ankkuri Elisa Mattila onnistui kovassa paikassa ja nosti viimeisellä osuudella sijoitusta vielä kahdella.

– Lähtiessä jännitti tosi paljon. Alkuun minulla oli aika löysät jalat, mutta ajattelin sitten keskittyä täysillä suunnistukseen. Matkalla ajattelin koko ajan, ettei saa päästää liian hapoille, että loppu tulee vielä hyvin. Kyllä tästä varmasti itseluottamusta tulee, kun onnistuin näin hyvin, iloitsi Mattila.