Liettualainen Mykolas Alekna hiljensi yleisurheiluväen hämmästyksestä, kun huhtikuussa tuli tieto, että kiekonheittoon on syntynyt uusi maailmanennätys. Vuonna 1986 jo edesmennyttä DDR:n työkalupaitaa pitänyt Jürgen Schult piti ennätystä hallussaan ja pitkään pitikin. Aleknan hirmukaari kaarsi 74,35 ja uusi ennätys oli syntynyt.

Purematta ennätystä ei ole nielty. Moni on kritisoinut olosuhteita, joissa uusi ennätys heitettiin. Oklahomassa oli kaikki olosuhteet rakennettu ja laskettu niin, että limppu saattaa lentää pitkälle. Ideaalit tuuliolosuhteet oli otettu huomioon.

Tähtiheittäjä Daniel Ståhl (kuvassa) on nyt myös ottanut kantaa heittoon. Vastoin kuin monet muut, ruotsalainen ei ole mennyt asiasta tolaltaan.

– Asiasta ei ole mitään sääntöä, ja minusta jokainen voi kisata sellaisessa tuulessa kuin haluaa, Ståhl sanoi Expressenille.

– Olen itse yrittänyt heittää kovassakin tuulessa, ja aluksi kiekko lensi suoraan ilmaan. Se on aika hankalaa.

Sen sijaan kiekonheitto valmentaja Vensteinn Hafsteinsson on eri linjoilla.

– Tuollaisiin kilpailuihin mennään jahtaamaan ennätyksiä myrskytuulessa. Kilpailuissa heitetään sitten paljon vähemmän, Hafsteinsson mietti.

– Kukaan ei heitä yli 74 metriin ensi kesän olympialaisissa. En ole lainkaan yllättynyt tuosta maailmanennätyksestä, kun ottaa olosuhteet huomioon, itsekin entinen huippukiekonheittäjä arvioi.

LUE MYÖS: Näkökulma: Banaaninkuoret ja ”kuulen ensimmäistä kertaa” – tällaisia kärykohuja Suomen kiekossa (KiekkoUutiset.fi)