Lotta Haralan treenivideo villitsi – aituritähden mitta täyttyi yhden kommentin jälkeen

Takareisivammasta kärsivä Lotta Harala, joka ei osallistunut Kalevan kisoihin takareisivamman vuoksi, valmistautuu parhaimmillaan yleisurheilun EM-kisoihin.

Harala on julkaissut viikonloppuna materiaalia treeneistään. Kaikki tehdään, jotta Harala on iskussa Birminghamin EM-karkeloissa.

Entinen SE-nainen kertoi saaneensa yhden treenivideon yhteyteen kommentin, joka sai hänet mietteliääksi. ”Kovassa kunnossa oot”, kirjoitti eräs fani. Harala antoi palaa julkisesti Instagramin tarinoissa.

– Tällasii kommenttei tulee aika ajoin. Ja haluun tän tiimoilta nostaa esiin, että on totaalisen eri asia olla ulkosesti ”hyvässä kunnossa” vs suorituskyvyllisesti hyvässä kunnossa. Oon huomannu, et tosi monille ”hyvässä kunnossa” oleminen tarkottaa lihaserottuvuutta, matalaa rasvaprosenttia tms., mikä on mulle tosi vieras tapa ajatella.

– Mulle se tarkottaa kunkin lajin/tavotteen vaatiman suorituskyvyn tasoa. Että on esim. vaaditun lajin ominaisuuksien puolesta hyvällä tasolla. Ja se ei korreloi suoraan ulkonäön kanssa. Päinvastoin, jos mä oon liian rasvattomassa kunnossa, alkaa itellä heti se ”hyvä kunto” laskea, koska suorituskyky kärsii tehontuoton ja palautumisen laskemisen kautta. Puhumattakaan vireystilasta, fiiliksestä ja tekemisen mielekkyyden kokemuksesta.

– Ja kumpi noista on helpompaa saavuttaa, niin 100% hyvä kunto ulkoisesti. Dear lord (suomeksi ”hyvä luoja”), jos pika/teholajin suorituskyky olis yhtä yksinkertaista, harjottelumääriin tai ”tee enemmän niin saavutat enemmän” -periaatteeseen perustuvaa, ni hitto tää oiski helppoo!! paalutti Harala.

Harala teki toki selväksi, että tietyt realiteetit on pakko muistaa. Ihmisillä on silti edelleen väärinymmäryksiä.

– Ja samaan aikaan on totta, että kehon painolla on merkitystä esim. pikajuoksussa. Mutta voit olla rasvaton, lihaksikas ja kevyt, mutta tosi huonossa kunnossa. Tai huippukunnossa ja vähän korkeamman rasvamassan omaava. Jos alhaisen kehonpainon hintana on suorituskyky, se ei koskaan ole sen arvoista. Kun huipputasolla asioita optimoidaan, on tottakai paino yksi osatekijä. Mutta itse en keskity siihen itsessään, vaan se tulee urheilijan elämän sivutuotteena.

– Mulle vaan on jopa yllättävää kuinka moni oikeesti liittää ulkonäön hyvään kuntoon. Mulle ne vaan tarkottaa aivan eri asioita. Ite miellän hyvän kunnon aina suorituskykyyn liitännäisenä, en ulkonäköön. Ja oon tullu huomanneeksi, että valtaosa ajattelee toisinpäin. Mua se vähän hämmentää ja häiritsee yleisessä keskustelussa, kun saatetaan puhua samoilla sanoilla tarkoittaen aivan eri asioita.

– Joku voi olla ulkosesti tosi timmi, mutta hidas, heikko ja huonon peruskunnon omaava. Silti hänet nähdään ”hyväkuntoisena”. Sanottaisin et hän on just timmi, lihaksikas, alhaisissa rasvoissa, hyvä lihaserottuvuus, hoikka etc… Hyvä kunto mitataan jossain ihan muualla, linjasi Harala.