Ystävä teki ikävän tempun Valtteri Bottakselle – F1-tähti oli tarttua kirveeseen

Cadillacin F1-kuski Valtteri Bottas vetää nykyään myös What’s Next -nimistä podcastia yhdessä ystävänsä Paul Ripken kanssa.

Ripke on eräänlainen monitoimimies, joka auttaa suomalaista esimerkiksi sosiaalisen median sisällön kanssa. He viettävät paljon aikaa yhdessä myös ratojen ulkopuolella.

Ripke on myös ilmeisen hajamielinen kaveri. Se selviää podcastissa kerrotussa anekdootissa.

– Olen tosi iloinen, että istut tässä vieressäni, koska ykkösasia, josta haluan tänään puhua, on se, miten olin melkein tappaa sinut. Mutta selvisit. Olet yhä keskuudessamme. Eilinen oli vähän sellainen… olen edelleen pahoillani. Ehkä voit kertoa yleisöllemme, mitä oikein tapahtui, koska tilanne oli aika erikoinen, aloitti Ripke.

– Käyn itse saunassa joka päivä, ja sinäkin pidät saunasta, joten olemme tavallaan saunakavereita. Tämä sauna, joka minulla on täällä, on sellainen, että sen voi lukita ulkopuolelta. Se on tarkoitettu siihen, että kun sauna ei ole käytössä, sen voi lukita kunnolla ihan oikealla lukolla. Olimme jo käyneet kaksi kierrosta saunassa, ja vitsailit siitä… selvitti Bottas.

– Oikeasti sauna on vähän viallinen. Ovi ei nimittäin mene täysin kiinni, kun olemme saunassa. En ollut tyytyväinen siihen, kuinka kuuma siellä oli, tai oikeastaan siihen, ettei lämpö noussut tarpeeksi. Ja sitten olin vähän tollo, koska en ole suomalainen. Sinä jäit saunaan, minä poistuin ja sanoin vitsinä, että aion lukita oven ulkopuolelta, ihan vain leikilläni, jatkoi Ripke.

– Minä ajattelin, että olen vielä viisi minuuttia lisää, ihan vain siksi, että saa kaikki hyödyt irti. Ja sitten sinä lähdit ja vitsinä suljit oven ulkopuolelta. Minä ajattelin, että joo, hän tulee varmasti takaisin viiden minuutin päästä, avasi Bottas.

Ripke puolusteli sitten itseään. Hän unohti täysin saunaan jääneen Bottaksen.

– Ja sitten minä menin suihkuun. Niin. Ja tiedäthän, luuletko että minulla on joku ADHD tai mitä lie, mutta häiriinnyn aika helposti. Se on varmaan suurin heikkouteni. Ensinnäkin lukitsin oven ja suljin sen kunnolla, jotta saunasta tulisi kunnolla kuuma ja saisit täyden suomalaisen saunakokemuksen. Sen jälkeen menin sisälle ja suihkuun. Ja luulen, että suihkussa ollessani unohdin koko jutun, kun mieleen tuli jotain muuta. Sitten suihkun aikana ajatus sinusta saunassa vaihtui ajatukseen parranajosta. Olen nimittäin uusi jäsen teidän viiksikerhossanne, joten täytyy ajaa partaa aika usein. Ajattelin siis, että ajellaanpa parta. Juuri siinä vaiheessa, partaa ajaessa, unohdin sinut sataprosenttisesti. Sen jälkeen menin yläkertaan ja tein vähän töitä, kun oli pari asiaa hoidettavana. Lähetin muutaman sähköpostin.

Bottas hämmästeli aikansa Ripken poissaoloa. Vähitellen tilanne kävi kunnolla tukalaksi.

– Viisi minuuttia oli vielä ihan ok, koska ajattelin, että joo, hän kyllä tulee kohta. Sitten menee toiset viisi minuuttia. Ei Paulia. Viisitoista minuuttia myöhemmin olin ollut saunassa jo 30 minuuttia. Se oli oma ennätykseni. Lopulta aikaa kertyi varmaan noin 40 minuuttia putkeen. Mutta sitten minun oli pakko siirtyä alas, lähemmäs ovea, koska alkoi olla oikeasti vaikeaa. Nestehukka tai lämpöhalvaus alkoi jo painaa. Aloin huutaa: ”Paul!” Tiedäthän, saunassa on kirves, ja aloin hakata puuta – ajattelin, että ehkä kolina kuuluisi – mutta ei mitään. Minulla oli koko ajan mielessä myös pakosuunnitelma: olisin voinut rikkoa lasioven, selvitti Bottas.

– Ajattelitko sitä? keskeytti Ripke.

– Kyllä. Mutta se on tietenkin viimeinen keino. En halua rikkoa ovia. Mutta sitten tajusin – ja tämä oli tosi onnekasta – että minulla oli puhelin mukana. En nimittäin koskaan vie puhelinta saunaan, mutta tällä kertaa se oli mukana, koska meidän piti hoitaa vähän bisnesjuttuja. Lähetin sinulle viestin. Ei vastausta. Sitten soitin sinulle. Hylkäsit puhelun. Ja sitten soitin uudestaan. Ja silloin sinä olit vähän että: ”Häh?”, veisteli Bottas.

Kun Bottas oli puhelimessa, välähti Ripkelle totuus. Sitten alkoi tapahtua.

– Siinä kohtaa minä tajusin tilanteen. En usko, että olen koskaan juossut portaita alas niin kovaa. Kiitos. Sinä olit vielä siinä puhelussa todella kohtelias. Olit jotenkin: ”Hei Paul, viitsisitkö avata oven, olen ihan kuolemaisillani.” Todella suomalaista kohteliaisuutta: joku muu olisi varmaan reagoinut toisin. Ja sitten vielä tämä: johtuiko se siitä, että aloin heti kuvata sinua? Ensin laitoin puhelimen päälle ja vasta sitten avasin oven. Siihen meni vielä noin kymmenen sekuntia, koska somesisältö on niin tärkeää, ystäväni. Oliko tuo ihan aitoa? Vai esitätkö vähän? hämmästeli Ripke.

– No, olin kyllä aika lähellä tajunnan menetystä, vakuutti Bottas.