Veikkausliigan kolmas ottelukierros tarjosi paljon viihdettä, mutta ei aivan samanlaista maali-ilotulitusta kuin kaksi ensimmäistä kierrosta. Maaleja toki nähtiin, mutta jo nyt oli nähtävissä se, että pisteet kiinnostavat enemmän kuin suuret maalimäärät. Puolustuspelaamiseen oli selvästi kiinnitetty huomiota aiempaa enemmän. Tai sitten oli vain otettu opiksi siitä, että verkot heiluivat omassa päässä liikaa.

VPS tuplasi kauden maalimääränsä voittamalla kierroksen maalirikkaimmassa ottelussa Gnistanin 3-2. Gnistan on tarjonnut todellista viihdettä kahden ensimmäisen kierroksen ajan ja niin se teki Vaasassakin, vaikka kauden ensimmäinen tappio oli tosiasia. Kymmenen tehtyä maalia kolmeen otteluun on sarjanousijalta kova saavutus. Voitolla VPS nousi kärkeen, Gnistan on sijalla neljä.

Toiseksi eniten maaleja nähtiin, kun HJK voitti IFK Mariehamnin. Ottelu päättyi 2-1 ja ottelusta jäi oikeastaan päällimmäisenä mieleen vain se, että Topi Keskistä (kuvassa) kannattaa käydä livenä katsomossa niin kauan kuin se on mahdollista. Keskinen on juuri tällä hetkellä aivan liian hyvä pelaaja Veikkausliigaan. On suoranainen ihme, jos maisemat eivät vaihdu jo kesällä.

Vain Ilves jäi kolmannella kierroksella maaleitta. Alkukauden tarkan pelin mallioppilas SJK voitti Ilveksen 1-0 ja nousi sarjassa toiseksi. SJK:n maaliero 4-2 kertoo kaiken oleellisen: SJK puolustaa hyvin ja iskee, kun tarvitaan. Tuolla konseptilla päästään pitkälle. Mielenkiintoista nähdä, miten SJK lähestyy keskiviikkona ottelua, kun vastaan tulee HJK ja Keskinen.

Kaikilla joukkueilla on pisteitä

EIF avasi pistetilinsä pelaamalla 1-1 tasapelin Oulun kanssa. Lahti ja Haka päätyivät samoihin lukemiin, samoin Inter ja KuPS. Tappiottomia joukkueita on enää kolme: VPS, SJK ja KuPS. Voitottomia Oulu, Inter, Lahti, EIF ja Ilves, joka vajosi nyt maalieronsa vuoksi sarjan jumboksi.

Kukaan ei ole enää puhtaalla pelillä kolmen kierroksen jälkeen eikä nollakerhossakaan ole yksikään joukkue. Tasaisuus näkyy toivon mukaan myös tulevien kierrosten yleisömäärissä. Pari miniyleisöä oli nyt silmiinpistävää, tosin siihen oli omat syynsä. Lahti ja EIF pelasivat kotiottelunsa vieraskentillä, Lahti Tampereella ja EIF Vantaalla. Niin syvällä ei suomalainen jalkapallokulttuuri vielä ole, että kotiotteluja lähdettäisiin vieraskentille seuraamaan.