Jarmo Kekäläisen sanat menivät kuuroille korville – näin Leijonatähti otti ja lähti NHL:stä

Yksi suomalaisen jääkiekon pienistä ”mitä jos” -tarinoista koskee puolustaja Mikko Lehtosta.

Nykyään Sveitsin pääsarjassa kiekkoileva kiekollinen pakki käväisi kokeilemassa siipiään Pohjois-Amerikassa Toronto Maple Leafsin ja Columbus Blue Jacketsin organisaatioissa. Hän on nyt avautunut noista kokemuksistaan Big Boys -ohjelmassa.

Lehtonen teki keväällä 2020 sopimuksen Toronton kanssa. Hän avasi tuota päätöstään seikkaperäisesti.

– Valikoitui Toronto sitten silloin, että tehtiin diili Torontoon, ja se tuntui silloin agenttien kanssa hyvältä vaihtoehdolta. Ehkä voisi olla palkkakattosyistä niin, että halpa pelaaja palvelisi heitä, ja he olivat tosi kiinnostuneita. He puhuivat, että saa hyvän mahdollisuuden ja näin poispäin. Kuitenkin ehkä jossain määrin heillä ei ollut semmoisia ihan niin paljon kiekollisia puolustajia, että siinä olisi jonkunnäköinen rako ehkä hyökätä.

– Sen takia valikoitui Toronto silloin, jonne diili tehtiin. Sitten Toronto sitten meni. Silloin oli se koronavuosi, että aloitin sitten vielä Jokereissa sen alkukauden. Sekin meni tosi hyvin, ja olin tosi hyvin valmistautunut ja hyvällä itseluottamuksella.

– Lähdin hyvissä ajoin sitten ennen camppia jo sinne tutustumaan paikkoihin, ja sain treenata siellä hyvin. Camppihan (harjoitusleiri) oli tosi lyhyt se koronavuosi. Kestiköhän se pari viikkoa, eikä saanut olla mitään treenipelejä. Meillä taisi olla yksi semmoinen keskinäinen treenipeli, joka näytettiinkin jossain TSN:llä ja näin poispäin, aloitti Lehtonen.

Lehtonen kertoi, että Torontossa homma lähti varsin nopeasti väärille raiteille. Lopulta hän halusi vaihtaa maisemaa.

– Sellainen oli järjestetty, mutta sen jälkeen alkoi suoraan kausi, niin se oli ehkä vähän hankala sinänsä, ettei ollut mitään treenipelejä eikä aikaa hirveästi näyttää. Sitten se alkuun heti oli vähän hankalaa, vaikka camppi meni omasta mielestäni hyvin ja kaikki tuntui, että peli kulkee ja ei siinä mitään, niin siellä ei oikein kunnolla näytön paikkaa sillain auennut ehkä koskaan. Hyvin vähäisellä peliajalla taisin pelata joku yhdeksän minuuttia peli kaikkiaan.

– Mun mielestä meni ihan omasta mielestä ihan ok, ettei siinä mitään. Oikeastaan hetken päästä oltiin sitten siinä pisteessä, että haluttiin vähän itse jo jotain vaihtelua siihen, että jos ei täällä tule sitä, niin kysyttiin, että olisiko mitään mahdollisuutta päästä sitten jonnekin muualle. Tiedettiin, että oli silloin ainakin ihan hyvää kiinnostusta, ja sen hyvän Jokerit-kauden jälkeen joku muu saattaisi ehkä haluta.

Jarmo Kekäläisen peliliike

Columbus Blue Jacketsin GM:nä tuolloin työskennellyt Jarmo Kekäläinen teki lopulta peliliikkeensä. Hän nappasi pakin Torontosta seuraan. Lehtosella ei kuitenkaan kulkenut.

– Sitten tuli se treidi Columbukseen, ja sitten Jarmo oli siellä silloin ja antoi mun mielestä ihan hyvän näytön paikan silloin loppukaudesta. Ehkä omasta mielestäni en pystynyt käyttämään sitä loppukautta ihan niin hyvin. Mä olin ehkä enemmän tyytyväinen silloin siihen, miten siellä Torontossa ne pelit menivät.

– Tietenkin Columbuksessa oli silloin vähän sitä, että heillä tuli paljon treidejä, lähti hyviä pelaajia pois, ja kun niitä ei ollut, niin silloin ajettiin sisään nuoria. Meillä oli aika kokematon jengi, niin se pelaaminen oli vähän repaleista silloin. Sain silloin kuitenkin peliaikaa ja näytön paikan siinä sitten Columbuksen mukana. Ansaitsinkin silloin vielä jatkosopimuksen sinne, mutta tosiaan mä lähdin kyllä silloin takaisin Columbukseen sillä ajatuksella, että koronavuosi Torontossa oli jotenkin niin raskas henkisesti.

– Siellä oli ihan täysi lockdown (täysi sulkutila koronan vuoksi), eikä pystynyt tekemään käytännössä mitään. Sitten se vähän aukesi Columbuksessa, ja peliaikaa tuli vähän. Se oli aika erilaista kuin mihin olin oikeasti itse tottunut, se, että henkisesti sä istut välillä katsomassa ja sitten seuraavana iltana sä hyppäät askiin ja sä pelaat sen kuusi minuuttia.

Lehtonen päätyi sitten rajuun ratkaisuun. Hän ei halunnut jäädä roikkumaan NHL:n ja farmin välille.

– Se oli vähän semmoista, että mä sanoinkin silloin mun mielestä mun agenteille kesällä, että mä en edes tiedä, haluanko mä enää lähteä takaisin. Mä tykkäsin silloin niin paljon esimerkiksi olla Jokereissa ja pelata isossa roolissa KHL:ssä siellä huippusarjassa. Silloin mä mietin ihan tosissaan, että lähdenkö mä edes ollenkaan enää uudestaan.

– Mutta sitten tuli se mahdollisuus, että Columbus tarjosi mulle vielä yhden suunnan sopimusta, mutta mun ajatus oli se, että jos tää ei nyt saman tien lähde, niin mä tuun takaisin. Mä en halua jotenkin jäädä siihen semmoiseksi hissipelaajaksi ja katsomopelaajaksi. Ei tuntunut, että se on oma juttu.

– Ehkä se oli se syy silloin, että miksi. Harjoitusleiri oli vähän sillä lailla huono, että mulla meni nivunen, mä pelasin pari peliä ja sit mut lähetettiin farmiin silloin. Sit mä oikeastaan tein sen päätöksen, että mä lähden takaisin Eurooppaan. Se on ollut ehkä ainoa asia, mikä itsellä on vähän jäänyt välillä mietityttämään, että olinko sittenkin kuitenkin vähän hätäinen sen suhteen.

Lehtonen paljasti, että Kekäläinen ei olisi halunnut hänestä luopua. Lehtonen ei kuitenkaan ollut taivuteltavissa.

– En kadu missään nimessä, että mä oon pelannut huippu-uraa, ja nautin pelaamisesta Euroopassa tosi paljon ja huippuorganisaatiossa. Täällä mä saan pelata just sitä roolia, mistä mä itse tykkään, ja nautin tosi paljon elämästä täällä ja muutenkin jääkiekosta, niin ei voi valittaa. Välillä on ollut semmoinen fiilis, että josko olisin jäänyt. Silloinkin muistan keskustelut vielä siinä viime hetkellä, kun tein sen päätöksen, ja Jarmo soitti mulle silloin vielä, että ootko sä varma, että kannattaa nyt miettiä tää homma ihan loppuun saakka.

– Mikä oli häneltä ihan totta kai, eihän Jarmokaan olisi halunnut, että mä lähden silloin pois. Kyllä he silloin puhuivat, että he laittavat sut waivereihin ja että ei tässä ole mitään semmoista, että sä oot siellä jumissa ja näin poispäin. Jotenkin se oma asenne oli siinä vaiheessa se, että sinne lähdettiin vähän niin kuin silleen all or nothing -tyyppisesti, että nyt se tulee se, että musta tulee NHL-pelaaja tai sitten musta ei tule NHL-pelaajaa.

– Vähän on jäänyt ehkä sillä tavalla kaivelemaan se, että olisivatko kuitenkin rahkeet riittäneet, jos olisi ollut vähän enemmän pitkäjänteisyyttä. Mutta se on aina sitä jossittelua, ja niin kuin sanoin, siellä ovat sarjan parhaat pelaajat, enkä jaksa selitellä sitä asiaa sen enempää. Nämä on ihan omia tämmöisiä spekulointeja, mitä tässä teillekin avaan, pyöritteli Lehtonen.