SM-liigakiekkoilija yritti vetää Raimo Helmisen levyiksi – seuraukset olivat karut

SaiPan päävalmentaja Raimo Helminen teki ennen valmennusuraansa menestyksekkään pelaajauran. Jäällä tuli monenlaisia kohtaamisia.

Yhdestä sellaisesta on kertonut entinen puolustaja Jyri Marttinen. Hän avautui Kuuluuko se kiekkoon -ohjelmassa oman pelaajauransa vaiheista. Alkuvaiheessa haasteen miehelle tarjosi TPS:n hyökkääjä Marco Tuokko, joka päätti tiputtaa hanskat.

– Olin ihan junnu silloin vielä justiinsa vasta tullut tuohon liigamaailmaan. Sitten Marco Tuokko kävi päälle ihan yhtäkkiä ja se tapahtui kaikki tosi nopeasti… No ei täytyy sanoa, että en ollut matkustajana. Kyllä siinä kun primitiivisesti nousee vietit pintaan kun joku rupeaa lyömään, niin kyllä sitä sitten puolustautuu se minkä pystyy, selvitti Marttinen.

– Oletteko te jälkeenpäin yhtään Tuokon kanssa väritellyt tätä hommaa tai puhunut aiheesta? kysyi juontaja Rami Tinttunen.

– No ei olla. Eikä ole ikinä pelattu samassa joukkueessa eikä missään muuallakaan ole törmätty, niin ei ole puhuttu.

– Kyllä muistan sen, että kädet tärisi ja olin vähän sellainen, että mitä tässä juuri tapahtui. Se tuli ihan puskista, että ei ollut mitään indikaattoria, että tällaista voisi tapahtua… Kyllä siinä tietenkin kokeneemmat kopautti polkkareihin, että hienosti hoidettu. Mutta kaikki oli vähän ihmeessä, että minkä takia se tapahtui. Mutta ei kai siinä se enempää, selvitti Marttinen.

Tinttunen jatkoi sitten tiedustelemalla, kuinka fyysisesti valmis SM-liigaan 18-vuotiaana tulokkaana.

– Kuinka raakile olit omasta mielestäsi fyysisesti silloin, kun pääsit JYP:n paidassa kokemaan sinun ensimmäisen liigaottelun? 

– Olinhan minä vielä raakile, sellainen 82-kiloinen. Kuitenkin aika nuori vielä silloin. Kyllä muistan, kun joskus kävin Raimo Helmistä taklaamassa takapäin ja se ei liikahtanut mihinkään.

– Silloin mietin, että oho, tässä täytyy vielä pikkuisen salilla käydä, että tämä pikkuisen helpottuu. Mutta olin fyysisesti raakile kyllä.  Huomasin sen siinä kyllä, että kamppailuissa, kun olin pelannut A-junnuja vasta ja sitten pelattiin oikeasti miehiä vastaan, niin huomasin siinä, että kyllä tässä vissi ero. Tiesi kyllä, mihin pitää mennä, että pääsee siinä paremmaksi. Sali tuli kyllä tutuksi, avasi Marttinen.