Sportivo

Yle Urheilun toimittaja Laura Arffman on kerännyt vuosien saatossa paljon faneja. Arffmanin työskentely jakaa silti myös mielipiteitä.

Arffman on puhunut työstään MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa. Esille otettiin erityisesti haastattelutilanteet.

– No ensinnäkin siinä haluaa antaa toiselle myös aikaa, että aika harvoin tullaan heti siihen itse haastattelutilanteeseen. Ja sitten jos urheilija tarvitsee siinä nimenomaan ehkä vähän keräillä tai hengähtää tai vaikka itkeäkin, niin sille annetaan aika. Sitten kun urheilija on valmis, niin sitten aloitetaan se haastattelu. Ehkä itse ajattelen sen niin, että kohtaan siinä toisen ihmisen enkä mitään suorituksen tai suorittajaa tavallaan, kommentoi Arffman.

Juontaja Leo Jaakkonen otti sitten esille tilanteen, jossa Arffman haastatteli Iivo Niskasta, kun tämä oli juuri keskeyttänyt miesten 50 kilometrin kisan olympialaisissa.

– Mutta on niitäkin tilanteita, missä ne tunteet ryöpsähtää siinä haastattelussa ja siinä tilanteessa. Sinun kohdalla esimerkkinä, Iivo Niskanen nyt olympiakisoissa tämän vuoden helmikuussa, niin se tunnekuohu, mikä siinä nähtiin, se oli poikkeuksellinen. Siinä mielessä, ettei aina nähdä noin isoja pettymyksen tunteita. Osa katsojista myös kritisoi sinua siitä, että miksi jatkoit haastattelua tai miksi kysyit noin kriittisiä kysymyksiä. Mitä ajattelet tästä? tiedusteli Jaakkonen.

Arffman ei täysin niellyt Jaakkosen kuvausta tilanteesta. Hänen mukaansa Niskanen oli itse selvästi valmis avautumaan.

–En tiedä, oliko ne kriittisiä kysymyksiä. Minun mielestä ne oli aiheellisia kysymyksiä. Kyllä aina yritän lukea myös sitä haastateltavaa, sitä vastapuolta siinä tilanteessa. Minusta tuntui silloin siinä tilanteessa, jos nyt puhutaan partikulaarisesti tästä Iivosta, että Iivokin halusi puhua. Iivo oli siinä valmis puhumaan. Jos toinen ei oikeasti saa sanaa suustaan tai pysty puhumaan tai ei oikeasti ole mitään sanottavaa, kyllä niitäkin hetkiä on, niin turha sitä haastattelua silloin on jatkaa. Minun mielestä se oli sellainen tilanne, jossa Iivollakin oli sanottavaa, arvioi Arffman.

Arffman muistutti, että suuret tunteet kuuluvat oleellisena osana urheiluun. Se ei silti tarkoita, että haastattelija olisi virheetön. Arffman myöntää, että huteja tulee, mutta mahdollisesti vähemmän kuin aikaisemmin.

– Itse haluaisin ajatella sitä niin, että urheilua katsotaan ja seurataan nimenomaan, että tunnettaisiin tunteita. Eihän siinä olisi muuten mitään järkeä, jos se urheilu ja ne ihmiset siellä ei aiheuttaisi meissä reaktioita. Sehän on parasta. Sen takia sitä ylipäätään on.

– Totta kai sitä peliä pitää lukea. Itsekin sitä on opetellut tosi paljon. Sitä pitää harjoitella. Aina ei onnistu. Mielestäni olen siinä nyt parempi kuin vaikka kymmenen vuotta sitten. Pitää olla totta kai tilannetajua, mutta ei se urheilu ole minun mielestä, miten sen sanoisi, yhtään sen erilaisempi elämän osa-alue kuin mikään muukaan. Samalla tavalla elämässä muutenkin tulee onnistumisia ja ilonhetkiä ja sitten pettymyksiä ja surua, linjasi nainen.

LUE MYÖS: Hiihtomies järkyttävien syytösten kohteena – ”Lähes käsittämätöntä, että tällaista voi tapahtua” (UrheiluAreena.fi)