Miesten lentopallomaajoukkue kertoi tiistaina hienoja uutisia, kun kerrottiin, että Suomi – kutsumanimeltään Veljekset – on saanut paikan vuoden 2025 lentopallon MM-kisoihin. Paikka tuli Kansainvälisen lentopalloliiton maailman rankingin kautta.

 SporttiUutiset-sivusto haastatteli päävalmentaja Olli Kunnaria tuoreeltaan uutisen tultua julki.

– Olen todella tyytyväinen, että se (MM-paikka) on nyt lyöty lukkoon. Rankingia on seurattu läpi kesän enemmän tai vähemmän. Tiedossa on ollut, missä mennään. Nyt saatiin virallinen päätös asiasta, ja olen todella tyytyväinen, Kunnari myhäilee.

Kisoihin pääsi isäntämaa Filippiinit, hallitseva maailmanmestari Italia, viiden eri maanosamestaruusturnauksen kolme parasta ja noilla tavoilla kisoihin päässeiden maiden jälkeen 15 parasta maata maailmanrankingista. Varsinaisia MM-karsintoja ei ollut, vaan kisapaikasta pelattiin haalien rankingpisteitä aina, kun edustuspaidat olivat päällä.

– Nyt, kun päästiin kisoihin, niin ihan hyvä systeemi! Siinä on tavallaan puolensa, että kaikki pelit ovat merkityksellisiä, pelataan sitten Kultaista liigaa tai muuta. Ranking on aina olemassa. En pidä tätä huonona. Karsinnoissa on tietenkin omat mielenkiintoiset piirteensä, joita olen myös päässyt kokemaan. Kilpailukalenteri on aika täyden oloinen lentopallossa, joten en pidä huonona, että karsinnat jäävät pois, Kunnari sanoo.

Kunnarin pelillinen tulikaste päävalmentajana oli kesän Kultainen liiga. Vuoden päästä odottaa kovempi koetus. Kaikkien pitää siis odottaa, että joukkue kehittyy vuoden päähän nykytasoaan paljon kovemmaksi.

– Tietenkin, kun kyse on nuoresta porukasta, niin odotan hieman parempaa kuin tänä kesänä. Pelaajien kannalta kuitenkin seuroissa tehtävä työ on äärimmäisen tärkeää. Siellä pelaajat puskevat itseään eteenpäin ja toivottavasti kehitystä tapahtuu useammalla pelaajalla, että olisimme hieman paremmissa lähtökohdissa.

Kauanko voidaan vedota joukkueen nuoruuteen?

– Niin. En tiedä, missä vaiheessa kukakin ei ole enää nuori. Tästä porukasta monet ovat olleet mukana useamman vuoden, ja varsinkin keskitorjujaosastoon on tullut kaikkein kokemattomin osa, mutta nyt he pelaavat hyvissä seuroissa ja kuusikon pelaajina. Odotan myös heiltä, vaikka nuoriksi sanotaan, sitä maailmanluokan pelaamista.

Pelaajat kovista liigoista

Kunnari maajoukkueryhmä pelaa kahta pelaajaa lukuun ottamatta ulkomaiden kentillä. Alkavan kauden Mestaruusliigassa pelaa Akaa-Volleyn Petteri Tyynismaa ja Savo Volleyn Joonas Jokela.

– Voidaan sanoa, että meillä on kolme pelaajaa, jotka pelaavat ihan Euroopan kärkisarjoissa, eli Italiassa (Luka Marttila) ja Puolassa (Voitto Köykkä ja Eemi Tervaportti). Lasken ne selkeästi kovimmiksi. Sitten lähellä on Ranskan liiga, ja siellä on useampi pelaaja. Mestareiden liigassa pelaa useita pelaajia. He saavat pelata maailman parhaita vastaan jo, ja se antaa tietynlaista rohkeutta toivoa sitä, että he näkevät mitä vaatii, kun ollaan maailman parhaiden kanssa. Niitä kehitysaskeleita sitten toivoo näkevänsä, Kunnari sanoo.

Mainittujen Italian ja Puolan liigojen ohella Ranskan liigassa pelaavat Niko Suihkonen, Antti Ronkainen, Fedor Ivanov, Aaro Nikula ja Veikka Lindqvist. Ranska on mainittava siksi, että kyseessä on kuitenkin kaksi viimeistä olympiakultaa voittanut maa. Mestareiden liigaa pelaa saksalaisseura Giesenissä Niklas Breilin ja belgialaista Roeselarea edustava Niko Haapaniemi.

Kunnarinkin parhaiden maajoukkuevuosien aikana ryhmä tuli pääasiassa Euroopan kentiltä. Muitakin yhtäläisyyksiä parhaimmillaan EM-kisojen neljänneksi yltäneestä pelaajasukupolvesta löytyy nykyjoukkueeseen verrattaessa.

– Eihän meilläkään silloin huippuvuosina ketään maailmantähtiä ollut. Jos olisi maailman top10-lentopalloilijoita valittu, ei meidän joukkueesta ketään sinne olisi laitettu. Samankaltaisuuksia on. Olimme työteliäs ja sitoutunut porukka, joka halusi tehdä töitä. Siinä on yhtymäkohtia ehdottomasti. Pelaajia on henkilökohtaisesti turha lähteä vertaamaan. Eroavaisuuksia on, ja jokainen on aina oma yksilönsä, Kunnari pohtii.

Tulivoimassa tasoitusta, pituudessa ei

Suomi on päässyt Euroopan ja maailman huipun tuntumaan omilla vahvuuksillaan kulloisenkin päävalmentajan alaisuudessa. Kun tähtikategorian miehiä ei ole ollut, eikä joukkueessa ole koskaan ollut kaikkein tulivoimaisinta hyökkäysosastoa, vaikka ei suomalaispelaajienkaan käsistä mitään ”pulun yskäyksiä” ole kuulunut.

Kunnari toteaa hyvin asiassa olevan kaksi puolta.

– Jos vertaa maailman huippuihin, niin jäämme hyökkäyksessä ehdottomasti taka-alalle juuri niin sanotun tulivoiman kanssa. Jos vertaa Ranskaan, niin en sanoisi, että Ranska olisi ollut olympialaissa kaikkien tulivoimaisin porukka. Toki sielläkin pallo saa kyytiä, en sitä sano. Lentopallo on kuitenkin suurelta osin taitolaji ja henkinen kantti on asia, joka on isossa osassa, kun ratkotaan tärkeimpiä pelejä. Henkinen kantti pitää myös olla ratkaisuhommissa kondiksessa, hän sanoo.

Pituudessa Suomi ei joudu enää antamaan tasoitusta. Keskipelaajista Severi Savonsalmi, Alexei Zhbankov, Miika Haapaniemi ja Tyynismaa ovat kaikki yli kaksimetrisiä ja hakkureista Nikula ja Jokela myös.

– Ei sitä käy kieltäminen, etteikö siitä olisi hyötyä tässä meidän lajissamme. En ole kokenut viime kesänä, että pituus olisi ollut este. Keskitorjujaosastolla, jossa se näkyy eniten, meillä on riittävän pitkät miehet. Sen taakse ei jäädä, päävalmentaja myhäilee.

Kunnari on toiminut kolme kautta Mestaruusliigassa Akaa-Volleyn päävalmentaja ja tuo pesti jatkuu edelleen.

Missä määrin pohdit maajoukkueasioita liigakauden aikana?

– Kyllä sitä varmaan jonkun verran tulee mietittyä. Kauden aikana ainoa työ, jota teen maajoukkueessa, se on seurantaa, mitä ulkomailla pelaavat pelaajat ovat tehneet. Mikko (maajoukkueen GM Mikko Esko) briiffaa minua asioista enemmän. Asumme samalla paikkakunnalla, niin joskus käydään juomassa kahvit ja tilannetta läpi. Se tulee huolehtimatta. Ehkä seuraan tarkemmalla silmällä, kun olen päävalmentaja. Aikaisemminkin on tullut seurattua, miten pojilla menee, mutta nyt tietysti katselen pelillisiäkin seikkoja tarkemmin.

Haastattelu: Panu Markkanen